Kansalaisvaikuttamisen seminaari pidettiin Tampereen päivänä 1.10.2021
Kiitokset seminaariin osallistuneille kiinnostavista keskusteluista ja suurkiitokset alustajille!
Aiheet puhuttivat, kuten kuultiin iloisesta puheenporinasta kahvitauolla, joka sekin oli koronatilanteen silloisen helpotuksen takia mahdollinen.
Teeman valinnalla haluttiin muistaa myös Suomen ensimmäinen naisministeriä Miina Sillanpäätä, jonka liputuspäivä tulee olemaan 1.10. Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi avasi tilaisuuden valaisten Miina Sillanpään merkitystä kansalaisaktiivisuuden, etenkin ja kansalaistoiminnan edelläkävijänä; Suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kulkeneet alun perin Sillanpään aukaisemaa latua. Tätä nykyä Tampereella hakee muotoaan aiempaa osallistavampi suunnittelu. Seminaarin aihepiiri olikin mitä ajankohtaisin. Keskustelimme ansiokkain alustuksin siitä, miten kansalaiset pysyvät mukana muuttuvan kaupungin menossa, mistä huolestutaan, ja millaiset asiat herättävät toimimaan, keräämään tietoa ja osallistumaan kaupunkisuunnitteluun.
Seminaarin alustuksissa kuultiin esimerkkejä kansalaisvaikuttamisesta kaupungin ratkaisuihin. Tampereen kauppahallin virastotalon valtauksen tarina, josta kertoi sosiaalineuvos Irene Roivainen. Pro Iidesjärviliikkeen toimintaa kuvasi dosentti Mari Maasilta, joka tarkasteli esityksessään myös sosiaalista mediaa kansalaisliikkeiden katalyytteinä. Hänen mukaansa sosiaalinen media ei toimi, ellei ole myös aitoa vuorovaikutusta, kohtaamisia. Dosentti Sinikka Torkkolan analyyttinen tarkastelu kansalaisliikkeiden ja politiikan välisestä vuorovaikutuksesta nosti esiin viestinnän vaikuttavuuden. Hän totesi suhtautumisen kaupunkiympäristöön olevan muutoksessa, ja korosti, että ilman aktiivista kansalaisliikettä demokratia ei toimi: kansalaisvaikuttaminen ylläpitää moniäänisyyttä. Suomen Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri puheenjohtajan Hannu Raittisen puheenvuoro käsitteli kansalaisliikkeiden keskeistä merkitystä luonnonsuojelulle, kuvasi järjestön organisaatiota ja kertoi esimerkkejä toiminnan vaikuttavuudesta.
Seminaarin lopuksi kuultiin kiinnostavia esimerkkejä Latinalaisesta Amerikasta. Niistä kertoi Tampereen Yliopiston tohtorikoulutettava, arkkitehtiopin tutkija Dalia Milián Bernal. Hän valaisi esimerkeillään sekä arkkitehtikoulutuksen mahdollisuutta orientoitua yhteisöjen tilantarpeisiin ja elämänmuotoihin, sekä toisaalta monimuotoisia ”haltuunottoja”, kun asukkaat itse alkavat kunnostaa tai viljellä hylättyjä rakennuksia ja pihoja kehittyvän maan suurkaupungeissa. Esimerkit olivat Dalian kotimaasta Mexico Citystä sekä Puerto Ricosta. Dalian opiskelijaryhmä, Tatjana Blum, Raysa Franҫa, Sari Veripää ja Elina Alatalo kertoivat kurssinsa ”Urban Activity”, kaupunkiaktiivisuus, sisälöstä, menetelmistä ja merkityksistä opinnoilleen. Lopuksi Tatjana , Raysa ja Sari esittelivät oman Eteläpuisto-”casensa” seurattuaan Eteläpuiston puolustusta yhtenä kurssitehtävänään. Raikkaalla tavalla opiskelijaryhmä otti kantaa henkilöimällä puiston, jolla he halusivat korostaa paitsi sen merkitystä ihmisten terveydelle, myös puiston omaa, historiallista oikeuttaan jatkaa elämäänsä.
Alla olevista linkeistä löydät lisää ajankohtaisista Eteläpuisto-kuulumisista.
Blogi: https://etelapuisto.wordpress.com
Facebook: https://www.facebook.com/etelapuisto/
Instagram: https://www.instagram.com/etelapuisto/
Hyväksytyssä Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelmassa myönteinen Eteläpuistokanta
"Asuntorakentamista ei kaavoiteta Eteläpuisto-kadun etelänpuoleiselle alueelle, vaan sitä kehitetään virkistyskäytön lähtökohdista."
Ja tähän meidän on luottaminen.
Eläköön Eteläpuisto ry arvostaa ja seuraa Tamperelaisia luonnonsuojeluyhdistyksiä, jotka tekevät pyyteetöntä työtä tiedottaen ja innostaen luontotuntemukseen ja luonnonsuojeluun. Niissä on tarjolla monipuolista toimintaa ja asiantuntemusta. Ne ottavat kantaa kaupungin kasvuun luonnon kestokyvyn ja monimuotoisuuden näkökulmasta. Nämä yhdistykset ovat tukeneet omissa lausunnoissaan Eteläpuiston arvoa ja merkitystä myös kansallisen kaupunkipuiston osana. Eteläpuiston ystävien kannattaa seurata myös näiden yhdistysten toimintaa facebookista tai kotisivuilta.
Yhteystietoja:
Suomen Luonnonsuojeluliitto, Pirkanmaan piiri ja Tampereen osasto:
https://www.sll.fi Pirkanmaan piiri. Yhdistyksen facebookissa ajankohtaisia tapahtumatietoja.
Tampereen Kasvitieteellinen Yhdistys:
kotisivu https://talvikki.yhdistysavain.fi Yhdistyksen facebook-sivuilla tapahtumatietoja kuten retkiä ja luentoja.
Tampereen Ympäristönsuojeluyhdistys:
https://tysyweb.wordpress.com Yhdistyksen kotisivulla toiminnasta kertova uutiskirje.
Eteläpuisto - tilannekatsausta vuoden 2020 alkaessa
Kaupunginhallitus uudisti pormestariohjelman lupaukset
Eläköön Eteläpuisto ry. luovutti 25.11.2019 kaupunginvaltuustolle 16 102 allekirjoitusta käsittävän adressin Eteläpuiston säilyttämisen puolesta. Samalla jätettiin asiaa koskeva kuntalaisaloite. Aloitteessa esitettiin myös koko Eteläpuiston liittämistä valmisteilla olevaan Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon.
Tilaisuudessa pormestari Lauri Lyly esitti kaupunginhallituksen samana päivänä hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2020-2024 liittyvän päätöksen: Kaupunginhallituksen 13.5.2019 tekemän keskustan kehittämisohjelman linjauksen
mukaisesti Viinikanlahden uuden kaupunginosan kehittäminen toteutetaan pääosin ennen Eteläpuiston toteutusta. Nalkalan alueen, De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita voidaan kehittää samanaikaisesti Viinikanlahden
alueen kanssa. Eteläpuiston ranta-alueen asemakaavoitusta ei tehdä asemakaavoitusohjelman vuosina 2020-2024.
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että pormestariohjelman mukaisesti ”Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö”. Tämä näkemys ohjaa jatkossakin tehtävää Eteläpuistovalmistelua.
Asiasta on nyt sitten kaupunginhallituksen virallinen päätös. Uutta on lisäys, jonka mukaan linjaus ohjaa jatkossakin Eteläpuistoa koskevaa valmistelua. Nykyinen kaupunginhallitus ei voi tietenkään sitoa tulevien hallitusten käsiä, joten lupauksen sitovuus on lähinnä moraalinen. Tähän kovin mielellään luottaisi. Tätä helpottaisi, jos nykyisen valtuustokauden aikana nähtäisiin ensimmäinen konkreettinen osoitus, että kohta jo 3 vuotta sitten tehty linjaus todella sitoo Eteläpuistovalmistelua.
Kansallisen kaupunkipuiston rajauksessa luottamus punnitaan
Päätöksen pitäisi ohjata myös Tampereen kansallisen kaupunkipuiston valmistelua. Syksyllä 2019 esillä ollut rajausehdotus olivat selvässä ristiriidassa pormestariohjelman linjaukseen nähden. Siinä historiallisesti, maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta arvokkaasta ylätasanteen yli 100-vuotiaasta puistosta pääosa oli rajattu kokonaan kaupunkipuiston ulkopuolelle. Loppuosa oli merkitty oudoksuttavalla muutosalue-merkinnällä, jonka merkityksestä ei saatu mitään käsitystä. Kerrottiin, että rajausehdotus perustui jo hylätyksi tulleen asemakaavan ratkaisuun, jossa koko nykyinen puisto hävitettäisiin ja mäki tasattaisiin rakennusmaaksi.
Ehdotuksesta virisi vilkas kansalaiskeskustelu ja siitä jätettiin 305 kannanottoa. Palautetta käsitellään hankkeen ohjausryhmässä ja kaupunginhallituksessa, joka ohjeistaa jatkovalmistelua. Voinemme uskoa, että tuore päätös ohjaa sekä valmistelua että kaupunginhallituksen omia kannanottoja asiassa. Alun pitäen kaupunginhallituksen piti antaa palautteen perusteella jatko-ohjeistusta jo viime vuoden puolella. Viimeisimmän tiedon mukaan asia on hankkeen ohjausryhmässä esillä 6.2.2020. Ohjausryhmä sitten päättää, käsitelläänkö asiaa lainkaan kaupunginhallituksessa ja järjestetäänkö asiassa toivottua valtuuston iltakoulua. Ohjausryhmä, jolla ei ole mitään muodollista päätösvaltaa, voi siis ratkaista, ohjaako saatu palaute lainkaan jatkovalmistelua. Se myös päättää, onko valtuutetuilla asiassa mitään sanan sijaa. Hakemuksen ympäristöministeriölle tekee aikanaan kaupunginhallitus. Asetelma ei anna rohkaisevaa kuvaa siitä, että luottamushenkilöt saisivat valmistelun kannalta ratkaisevassa vaiheessa arvioida kansalaispalautetta ja lausua omaa kantaansa johtopäätöksistä.
Luvattu uusi suunnitelma
Keskustan yleiskaava edellyttää, että alueen maankäytön ratkaisujen pohjana tulee olla yleispiirteinen kokonaistarkastelu. Kun De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita aiotaan kehittää jo tällä ohjelmakaudella, koko aluetta koskeva kokonaissuunnitelma on tarpeen asemakaavoituksen pohjaksi. Tämä olisi juuri se luvattu uusi suunnitelma. Suunnitelma tarvitaan myös perustellun ja laajasti hyväksyttävän kaupunkipuistorajauksen pohjaksi. Se tarvitaan myös, jotta puistoa voidaan kehittää punnitun kokonaiskuvan
pohjalta laadukkain, kestävin sekä alueen sijainnin ja arvon mukaisin ratkaisuin. Kehittäminen ei voi jatkossa edetä yksittäisten, tilapäisyyden ja esteettisen köykäisyyden leimaamin toimin. Suunnitelma mahdollistaisi asemakaavoituksen etenemisen vaiheittain. Tämä olisi myös kunniallinen päätös vuosien mittaiselle epävarmuuden ja epäluottamuksen kaudelle. Ratkaisu puiston säilyttämisestä ja kehittämisestä antaisi Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkelle aitoa uskottavuutta. Se myös mahdollistaisi, että kulttuuripääkaupunkivuonna Eteläpuisto olisi kokonaisuudessaan tamperelaisten ylpeydenaihe - laadukas, monipuolinen,historiaansa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta kunnioittava kaupunkilaisten yhteinen olohuone.
Selitykset sille, ettei aikaa sitten luvattua uutta suunnitelmaa ole edes aloitettu, ovat vaihdelleet. Viimeisin perustelu saatiin syksyllä 2019: poliittista konsensusta suunnitelman taakse ei muka löydy. Kaupunginhallituksen yksimielisen päätöksen jälkeen tämäkin viimeisin este on nyt poistunut.
Puistoa kehitettävä puistona
Eteläpuisto sekä De Gamlas Hemin, kulkutautisairaalan ja Klingendahlin korttelit on yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi. Kaupunginhallitus on lausunut korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että alueesta puolet kehitetään julkisen virkistyskäytön ehdoilla. Tämä tarkoittaisi, ettei puistoalueelle voitaisi eikä olisi edes tarkoitus osoittaa merkittävästi rakentamista. Tämä ei ehkä ollut koko totuus asiassa, mutta näin on kaupunginhallitus yksimielisesti 2.5.2017 esittänyt ja KHO on tähän uskonut. Kaupunkilaisillakin on näin oikeutettu peruste tukeutua tähän lausumaan. Suurimmasta kiistakysymyksestä ei näin pitäisi enää olla epätietoisuutta: puistoa kehitetään puistona, ei tulevana rakennusmaana. Kaupunginhallituksen päätös tukee tätä näkemystä. Suunnitelmat Eteläpuistosta rakennusmaana on viimein syytä unohtaa. Lähtöruutuun ei voida palata aina uudestaan ja uudestaan.
Miten jatkossa?
Odotamme valppaina kaupungin seuraavia askelia. Luontevin ja perustelluin ratkaisu olisi rajata koko Eteläpuisto kansalliseen kaupunkipuistoon. Jos tähän ei ole kanttia, rajauksen pohjaksi tulee esittää ajantasainen, tehtyjen linjausten mukainen yleispiirteinen suunnitelma. Muita ratkaisuja on vaikea perustella. Aika on käymässä vähiin. Vuosia jatkunut vitkuttelu voi pahimmillaan kaataa koko kaupunkipuistohankkeen. Tarvitaan viimeinkin selvä linjaus luvatun uuden suunnitelman tavoitteista ja aikataulusta. Asiaa ei voi jättää roikkumaan hämärään tulevaisuuteen. Oikea kulttuurikaupunki ei toimi näin. Kulttuurikaupunkia ei voi teeskennellä - sitä joko ollaan tai sitten ei. Teot ratkaisevat.
Lupaukset on taas kerran uudistettu, lunastamisen hetket ovat käsillä. Päättäjillä on luottamuksen rakentamisen kannalta nyt ohittamaton näytön paikka.
Eteläpuiston säilyttäminen on tahdon asia.
(Useista pyynnöistä huolimatta (20.2.2020 mennessä) emme ole saaneet tietoa hankkeiden etenemisestä ja aikatauluista. Siis emme kansallisen kaupunkipuiston emmekä kuntalaisaloitteemme osalta)
Adressin luovutus kaupunginhallitukselle 25.11.2019
Tässä Eeva Leinon pitämä adressin luovutuspuhe
Tampereen Eteläpuisto on säilytettävä kaupunkipuistona, ja sitä on uudistettava tamperelaisille avoimena virkistysalueena.
Eteläpuisto on Tampereen vanhin puisto. Kansainvälisestikin poikkeuksellisen arvokas Näsinpuisto – Hämeenpuisto - Eteläpuisto -puistoakseli perustuu C. L. Engelin asemakaavaan vuodelta 1830 ja C. A. Edelfeltin asemakaavaan vuodelta 1866. Puiston nykymuotoinen rakentaminen alkoi v 1915. Tämä ainutlaatuinen historiallinen puistokokonaisuus kuuluu valtioneuvoston 2009 hyväksymään valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen suojeluohjelmaan.
Kaikissa selvityksissä on todettu Eteläpuiston merkitys viherverkoston keskeisenä solmupisteenä, viheralueiden helmenä ja keskustan tärkeimpänä puistona. Eteläpuisto on kantakaupunkilaisten tärkein lähiulkoilualue, joka on kaikkien väestöryhmien saavutettavissa. Eteläpuisto on myös tärkeä suoja- ja puskurivyöhyke Pyynikin luonnonsuojelualueelle, jonka kulutuskestävyys on jo nyt ylitetty.
Kaupunkiviheralueiden terveysvaikutukset on kiistattomasti osoitettu. Tampereen keskustassa asukaskohtainen viheraluemäärä on enää noin puolet valtakunnallisesta suosituksesta. Keskustaa aiotaan täydennysrakentaa 15 000 uudelle asukkaalle. Virkistysalueita siis tarvitaan lisää, ei vähemmän.
On kyse paitsi- puisto- ja terveysarvoista, vielä näitäkin enemmästä: kulttuurisesta yhteydestä maisemaan. Jos menetämme viimeisenkin tuntuman järviluontoyhteyteen, menetämme yhteytemme omaan ainutkertaiseen historiaamme ja aitoon paikallisidentiteettiimme, kaupungin syvimpiin juuriin.
Tammikuussa 2017 nähtävillä ollut Eteläpuiston asemakaavaehdotus olisi merkinnyt kaiken puuston hävittämistä, massiivisia maansiirtotöitä ja ympäristön mittakaavasta täysin poikkeavaa tehorakentamista. Hanke nostatti laajan puiston säilyttämistä puoltavan kansanliikkeen. Kesäkuussa 2017 hyväksytyssä pormestariohjelmassa luvattiinkin, että puistoalue irrotetaan vireillä olevasta asemakaavaprosessista. Sille tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö. Tätä suunnitelmaa ei ole edes aloitettu. Verukkeet sille ovat vaihtuneet aina uusiin.
Vastikään nähtävillä olleessa Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotuksessa. Eteläpuiston arvokkaasta ylätasanteesta vain vähäinen riekale on osoitettu merkitykseltään epäselväksi muutosalueeksi. Perusteluna esitykselle on, että kaupunki haluaa säilyttää toimintavapauden tulevalle kaavoitukselle. Ratkaisu perustuu 2017 nähtävillä pidettyyn asemakaavaehdotukseen - siis suunnitelmaan, joka pormestariohjelmassa jo hylättiin.
Olemme painottaneet, että alueelle on viimein tehtävä luvattu uusi suunnitelma, joka mahdollistaa perustellun ja laajasti hyväksyttävän kaupunkipuistorajauksen. Tällä hetkellä kaikkia toimia leimaa kokonaisnäkemyksen puute ja tilapäisyyden tuntu. Uusi suunnitelma mahdollistaisi alueen kehittämisen sijaintinsa ja arvonsa mukaisin, pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Näin myös avautuisi pitkään jatkunut epävarmuuden ja epäluottamuksen sävyttämä pattitilanne.
Tampere hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Kulttuurikaupunki ei tuhoa historiallista, korvaamatonta aarteistoaan. Kulttuuripääkaupunki ansaitsee olevia lähtökohtia kunnioittaen kehitetyn Eteläpuiston, joka palvelee meitä sekä mennyttä että nykyisyyttä heijastavana kaikkien kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena.
Eteläpuiston säilyttämistä vaativaan adressiin on tähän mennessä kertynyt kaikkiaan 16 102 allekirjoitusta. Luovutamme nyt adressin sen tämänhetkisessä laajuudessa. Samalla esitämme, että Eteläpuisto kokonaisuudessaan liitetään Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon. Olemme tänään jättäneet myös asiaa koskevan kuntalaisaloitteen. Toivomme sen saavan ripeän ja asianmukaisen käsittelyn.
Uskomme, että näinkin laaja, vankka ja perusteltu kansalaismielipide tulee aidosti kuulluksi ja huomioon otetuksi. Tämän olemme velkaa sekä menneille että tuleville sukupolville.
Kuntalaisaloite Tampereen Eteläpuiston säilyttämiseksi
Eläköön Eteläpuisto ry esittää kuntalain 23 §:n mukaisena kuntalaisaloitteena, että Tampereen Eteläpuisto on säilytettävä kaupunkipuistona, ja sitä on uudistettava tamperelaisille avoimena virkistysalueena.
Tämän turvaamiseksi esitämme, että:
1. Tampereen kaupunki toteuttaa viimein 2.6.2017 allekirjoitetussa pormestariohjelmassa annetun lupauksen ja sopimuksen, jonka mukaan aiemmin nähtävillä pidetyn asemakaavaehdotuksen ratkaisusta Eteläpuiston osalta luovutaan ja puiston alueelle tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.
2. Eteläpuisto liitetään kokonaisuudessaan vireillä olevan Tampereen kansallisen kaupunkipuiston aluerajaukseen.
Eläköön Eteläpuisto ry luovuttaa 25.11.2019 samaa asiaa koskevan kansalaisadressin, jossa on tällä hetkellä 16 102 allekirjoitusta. Adressin teksti on liitteenä. Allekirjoittajista pääosa on tamperelaisia. Esitämme, että adressin allekirjoitukset otetaan huomioon ja todetaan, että kun yli 2 % kunnan asukkaista on esityksen takana, aloite on kuntalain 23 § 2 momentin mukaan otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Yhdistyksemme odottaa ilmoitusta siitä, onko aloite saanut esitetyn statuksen.
Asian pikaista käsittelyä edellyttää myös se, että Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus on syytä saada ympäristöministeriön käsittelyyn joutuisasti, jottei hankeen eteneminen vaarantuisi.
Syyskuussa 2019 nähtävillä pidetty kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus ei turvaa Eteläpuiston arvokkaan historiallisen ylätasanteen arvojen säilyttämistä ja kehittämistä, mikä on koko kaupunkipuistoideologian keskeisin tarkoitus. Rajausehdotus ei ota lainkaan huomioon pormestariohjelman linjauksia eikä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon puiston säilyttämistä edellyttäviä kannanottoja. Sen sijaan rajausehdotus myötäilee tarkoin pormestariohjelmassa jo hylätyksi tulleen asemakaavaehdotuksen ratkaisua, ja sen perusteeksi onkin esitetty kaupungin toimintavapauden säilyttäminen tulevassa kaavoituksessa.
Eteläpuisto on yksi Tampereen vanhimmista puistoista. Sen rakentaminen on aloitettu vuonna 2015. Se on Hämeenpuiston pääte Pyhäjärven rannassa, ja se yhdistää Tammer-kosken ja Nalkalanrannan kävelyreitit sekä Pyynikin harjun. Eteläpuisto on keskustan viherverkoston keskeinen solmupiste, ”viheralueiden helmi”. Mahdollisuudet kehittää
Eteläpuistosta laadukas kaupunkipuisto ovat Suomen oloissa poikkeuksellisen hyvät. Kun Tampereen keskustaa täydennysrakennetaan, kasvaa puistoalueiden merkitys entisestään.
Eteläpuiston muuttamisesta tiiviiksi asuinalueeksi on luovuttava. Laajaa kaupunkipuistoa ei korvaa se rantareitti, jota suunnitelmissa on ehdotettu paikkaamaan koko nykyisen puiston hävittämistä. Samalla on huolehdittava, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Hämeenpuiston eteläpään ilme säilyy. Tampereen valtatien suunniteltu uusi linjaus, koko olevan puuston hävittäminen, massiiviset maansiirtotyöt ja ympäristöstä poikkeava ylitehokas rakentaminen eivät ole hyväksyttäviä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kultturiympäristön suojeluohjelmaan kuuluvalla alueella.
Keskustan strategisen yleiskaavan kaavamääräys edellyttää, että alueen maankäytön rat-kaisujen pohjana tulee olla yleispiirteinen kokonaistarkastelu. Jo hylätty kaavasuunnitelma ei tällaiseksi käy. Eteläpuiston ja lähialueen kokonaisuutta tarkasteleva yleispiirteinen suunnitelma mahdollistaa asemakaavoituksen etenemisen vaiheittain. Se mahdollistaa tutkitun, harkitun ja laajasti hyväksyttävissä olevan rajauksen kansalliselle kaupunkipuistolle. Se mahdollistaa Eteläpuiston kehittämisen vahvan kokonaisnäkemyksen pohjalta kestävin, laadukkain, alueen sijainnin ja arvon mukaisin ratkaisuin. Se ratkaisee vuosia kestäneen epävarmuuden ja epäluottamuksen leimaaman pattitilanteen. Se antaa uskottavuutta Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeelle. Se mahdollistaa, että Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 voi ylpeänä esitellä kansainväliset mitat täyttävän, kansakunnan ja kaupungin omaa historiaa ja identiteettiä kunnioittavan monipuolisen ja kaikkia tamperelaisia palvelevan Eteläpuiston.
Vetoamme Tampereen kaupungin päättäjiin ja suunnittelijoihin, että he ymmärtävät Eteläpuiston merkityksen tamperelaisille vapaana puistoalueena, ja että he päätyvät säilyttämään Eteläpuiston kaupunkipuistona.
Tampereella 25.11.2019
Eläköön Eteläpuisto ry
Seuraa Eteläpuiston kuulumisia myös:
Blogi: https://etelapuisto.wordpress.com
Facebook: https://www.facebook.com/etelapuisto/.
Instagram: https://www.instagram.com/etelapuisto/
Adressissamme jo yli 14 500 nimeä. Kiitos kaikille.
Suuri puhallus valmisteilla?
Eteläpuistosta vain rippeet kansalliseen kaupunkipuistoon?
Kaupunginhallitus käsitteli 15.4.2019 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto -hanketta.
Esittelyaineisto oli ”harkinnan perusteella” salattu esityslistalta. Perusteita salaamiselle ei ole esitetty.
Epäiltävissä oli, ettei kiusallista aineistoa haluttu julkistaa juuri ennen vaaleja.
Epäily vahvistui, kun aineisto vaalien jälkeen julkistettiin pöytäkirjan liitteenä.
Eteläpuiston kohdalla rajaus muistuttaa hämmentävän tarkoin jo taannoin hylätyn asemakaavan
hahmotelmaa. Historiallisesti arvokkaasta ylätasanteesta kaupunkipuiston rajausehdotukseen kuuluu
vain Hämeenpuiston levyinen kaistale, noin neljäsosa ylätasanteesta. Kesäkuussa 2017 hyväksytyn
pormestariohjelman lupauksesta puistomaisen virkistyskäytön säilyttämisestä Eteläpuistossa
ei näy jälkeäkään. Keskeinen osa arvokkaimmasta puistoalueesta kuuluu valtakunnallisesti
merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajauksen piiriin. Tästäkin vain puolet on tarkoitus
ottaa kansalliseen kaupunkipuistoon. Asian harkittu salaaminen vaalipäivän alla loukkaa hyvän
hallinnon periaatteita. Luottamus päättäjien antamiin lupauksiin mitataan teoilla.
Teot eivät nyt luottamusta rakenna.
Kohta kahden vuoden ajan olemme muistutelleet, että pormestariohjelmassa luvattu uusi suunnitelma
on välttämätön, siksikin, että kansallisen kaupunkipuiston rajaus voitaisiin tehdä harkitusti.
Kaupunkipuisto voidaan lain mukaan perustaa alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden,
luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten,
sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi.
Riekale yli satavuotiasta puistoa ei näitä arvoja säilytä.
Luvatun uuden suunnitelman tekoa ei ole edes aloitettu, ja aina uusia verukkeita löytyy.
Päättäjien piirissä on myös levinnyt käsitys, että korkeimman hallinto-oikeuden hyväksyttyä
kaupungin yleiskaavavalituksen kaupungilla olisi nyt halutessaan vapaat kädet Eteläpuistossa
”käyttää täysimääräisesti kerrosneliöt ja rakentaa alueen täyteen.” Näin ei todellakaan ole. KHO:n
ratkaisu koski tammikuussa 2016 hyväksyttyä keskustan yleiskaavaa. Siinä Eteläpuisto on
osoitettu ympäripyöreästi keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi. Yleiskaavassa ei
osoiteta kerrosaloja, kerroslukuja, ja muita yksityiskohtaisia ratkaisuja, vaan ne ratkaistaan asemakaavassa.
KHO totesi päätöksessään nimenomaisesti, ettei samaan aikaan vireillä ollutta asemakaavaa arvioida tässä
yhteydessä lainkaan. Eteläpuiston kulttuurihistoriallisten arvojen hävittämistä tarkoittaneella
asemakaavaluonnoksella ei siis ole KHO:n siunausta.
Korkein hallinto-oikeus ei myöskään kumonnut voimassa olevaa pormestariohjelmaa. Ratkaisu ei siis
anna kaupungille oikeudellisesti eikä moraalisesti vapaita käsiä "halutessaan rakentaa alue täyteen".
Toinen asia on, jos päättäjät taipuvat virkakunnan myötävaikutuksella rikkomaan annetut lupaukset.
Joko nyt luottamus lopullisesti punnitaan?
Mukavia huhtikuisia 2019 kevätkiireitä Eteläpuistossa!
Laskiaissunnuntai Eteläpuistossa vietettiin keväisessä auringonpaisteessa
Sunnuntaina 3.3. vietimme Eteläpuistossa mukavan ulkoilupäivän.
Paikalle saapui noin parisataa ulkoilijaa, kuka pulkkamäkeen ja kuka hernesopalle.
Tapahtuman järjestäjät kiittävät kaikkia paikalle saapuneita.
Tampere Petanque TPQ, Lions Club Tampere/Kaakinmaa, K- market Pyynikinkulma ja Eläköön Eteläpuisto ry
KHO:n ratkaisu Eteläpuiston yleiskaavapäätöksestä 7.1.2019
Korkein hallinto-oikeus on kaupunginhallituksen valituksen johdosta kumonnut Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisun, jolla kumottiin Tampereen keskustan strategisen yleiskaavan hyväksymispäätös Eteläpuiston osalta. Asiasta olivat valittaneet Eläköön Eteläpuisto ry, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry. Yleiskaavan hyväksymispäätös jää näin voimaan.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen; yksi oikeusneuvoksista olisi pitänyt hallinto-oikeuden päätöksen voimassa. Tämä osoittaa, että asia ei ollut yksiselitteisen selvä ja myös toisenlaiselle ratkaisuille oli osoitettu perusteita.
Eläköön Eteläpuisto ry toteaa päätöksen johdosta seuraavaa:
Yleiskaavan hyväksymispäätöksen ja kaupungin valituksen jälkeen kesäkuussa 2017 hyväksyttiin pormestariohjelma, jossa päätettiin, että Eteläpuistoon laaditaan uusi suunnitelma, ”jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö". Tämän uuden suunnitelman laatimista ei ole vielä edes aloitettu. Muodollisena syynä on esitetty, että ensin täytyy odottaa KHO:n ratkaisu yleiskaavavalituksesta.
Kaupungin viestintä asiassa on tällä välin ollut ristiriitaista. Kaavoitusohjelmissa tai -katsauksissa suunnittelun etenemisestä ei ole esitetty sanaakaan. Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelman päivityksessä ja esittelyaineistoissa Eteläpuisto on mukana vanhoin, jo hylätyin ratkaisuin. Epätietoisuus kaupungin todellisista aikeista on ollut hämmentävää.
Valtuustokaudesta on kulunut puolitoista vuotta, mikä olisi hyvin voitu jo käyttää sellaisen suunnitelman laatimiseen, missä täydennysrakentamisen tarpeet ja alueen olemassa olevat kulttuuri-, maisema-, virkistys- ja luontoarvot ovat laajasti hyväksyttävillä tavoin yhteensovitettavissa.
Nyt KHO:n ratkaisun myötä tämä viivyttelyn veruke on poistunut, odotamme kaupungilta selkeää ilmoitusta, kuinka työtä jatketaan pormestariohjelman linjausten mukaisesti. Nyt viimeistään on tämän aika. Kaupunkilaisilla on oikeus voida luottaa pormestariohjelman sitovuuteen.
T: EEP
Adressi on luovutettu pormestari Lauri Lylylle
Valitus pirkanmaan maakuntakaavasta on tehty.
HALLINTO-OIKEUS KUMOSI TAMPEREEN KESKUSTAN
YLEISKAAVAN ETELÄPUISTON OSALTA
Eläköön Eteläpuisto ry, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys valittivat Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä 18.1.2016, jolla valtuusto hyväksyi keskustan strategisen yleiskaavan Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 7.4.2017 kumonnut hyväksymispäätöksen Eteläpuiston osalta. Hallinto-oikeus toteaa, että osayleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten vastainen ekologisen kestävyyden, luonnonarvojen vaalimisen ja virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyyden osalta.
Päätös on kumottu valituksenalaisilta osin lainvastaisena!
Päätös on kumottu valituksenalaisilta osin lainvastaisena!
JA ETELÄPUISTO KUTSUI!
Sunnuntaina 2.4.2017
Sunnuntaina 2.4.2017
Lähes kesäisissä (märkää ja koleaa) olosuhteissa puiston puolustajat kokoontuivat keskustelemaan vaaliehdokkaiden kanssa Eteläpuiston tulevaisuudesta.
Kiitämme kaikkia tapahtumaan osallistuneita. Hienoa nähdä että puiston puolustajia löytyy.
Blogissa kiinnostavaa luettavaa mm.
•Kestämätöntä suunnittelua veronmaksajien rahoilla ja
•Ehdokkaamme Eteläpuisto (lopussa listaa Eteläpuiston säilyttämistä kannattavat ehdokkaat)
Blogiin tästä: etelapuisto.wordpress.com
Neljän vuodenajan puisto:
https://www.youtube.com/watch?v=z_Dv07qEi2A
Blogissa uusin tieto. Seuraa myös facebookkia:
Blogi:
https://etelapuisto.wordpress.com/
Facebook:
https://www.facebook.com/EEP-El%C3%A4k%C3%B6%C3%B6n-Etel%C3%A4puisto-ry-1799605000290583/?fref=ts
Raadeltu Eteläpuisto kansalliseen kaupunkipuistoon
Kaupunginhallitus hyväksyi 20.2.2017 kuudennessa käsittelyssään Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen. Äänestyksen jälkeen KH päätti samalla, että kaupunkipuiston rajausta muutetaan. Kuka muuttaa ja miten, jäi epäselväksi. Samoin se, kuinka kaupunkilaisia on tarkoitus kuulla asiassa. Päätöksestä ei ilmene, mitä on päätetty!
Jo tarveselvityksessä kaupunkipuiston aluerajaus jäi Eteläpuiston kohdalla epäselväksi. Oikein tarkkaan katsoen kartasta saattaa havaita kapean harmaanvihreän rantakaistan, jonka hyvällä tahdolla voinee tulkita osaksi kaupunkipuistoverkostoa. Yhteyttä Näsinpuisto- Hämeenpuisto - Eteläpuisto -akseliin ei kartalta enää löydy.
Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää Ympäristöministeriö kaupungin hakemuksesta. Kaupungin edustajat ovat antaneet ymmärtää, että rajauksella on ministeriön siunaus ”mustaa valkoisella”.
Loogisen päättelyn keinoin voidaan todeta:
1. Jos Tampereelle perustetaan kansallinen kaupunkipuisto, Eteläpuisto nykyisessä laajuudessaan on olennainen osa viherverkoston solmupisteenä ja ”helmenä” sekä historiallisen jatkumon edustajana.
2. Ympäristöministeriölle on tärkeää viedä kansallisten kaupunkipuistojen hanke kunnialla päätökseen hyväksymällä Tampereen puisto viimeiseksi kruununjalokiveksi. Muut ehdolla olleet kaupungit ovat jo rakennushankkeillaan ajaneet onnensa ohitse.
3. Tampereen kaupunki ottaisi mielellään kansallisen kaupunkipuiston tuoman mainehyödyn mutta ilman ikäviä rajoituksia esimerkiksi Eteläpuiston rakentamishanketta kohtaan.
4. Tampere on kiristänyt ympäristöministeriöltä siunauksen esittämälleen rajaukselle uhkauksella, että hakemusta ei muutoin tule.
5. Ministeriö joutuu pitkin hampain ja seinää vasten asetettuna hyväksymään kiristyksen toteamalla, että ”riittävä viher- ja siniyhteys” turvaa kaupunkipuiston yhtenäisyyden. Se, että pohjois-eteläsuuntainen yhteys katkeaa, unohtuu. samoin se, että kaupungille jää vapaat kädet Eteläpuiston historiallisesti arvokkaan muotopuutarhan tuhoamiselle, joka tosin kaunistellen leimataan ”kehittämiseksi”. Termi ”siniyhteys” antaa ymmärtää, että Pyhäjärvi osana kaupunkipuistoa korvaisi jollain tavoin onnettomaksi jäävää maayhteyttä.
6. Tässä unohtuu kätevästi ympäristöministeriön ylevä tavoite: ”Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena. Kansalliset kaupunkipuistot ovat osa kestävää kaupunkisuunnittelu ja -rakentamista”
Näyttää siltä, että sekä Tampereen kaupunki että ympäristöministeriö joutuvat turvautumaan pitkälle menevään itsepetokseen kompromissia viilatessaan. Pitääkö myös meidän olla suostuvinamme tähän?
Eteläpuiston asemakaavaa ollaan viemässä ”sammutetuin lyhdyin” kuntavaalien jälkeen toukokuussa nykyisen valtuuston päätettäväksi. Näin on päätetty/sovittu, vaikka ehdotusvaiheen lausuntoja ja muistutuksia vasta käsitellään. ELY-keskuksen ja kansalaisten perusteltuja kannanottoja ei ole aikomuskaan ottaa huomioon. Osallistavaa demokratiaa tamperelaisittain!
Aina ajantasalla oleva blogimme: https://etelapuisto.wordpress.com
Katso blogimme: https://etelapuisto.wordpress.com
Eteläpuistosta on olemassa myös arkkitehti Juha Leiviskän luonnossuunnitelma.
KYNTTILÄKULKUE
Eteläpuiston säilyttämisen puolesta järjestettiin kynttiläkulkue 4.12.2016
Lue lisää tapahtuman kulusta ja
katso mm. taiteilija MIkko Alatalon Eteläpuistolaulun sanat tästä linkistä!
ELÄKÖÖN ETELÄPUISTO RY OLI MUKANA AAMULEHDEN MYYJÄISTAPAHTUMASSA
TAMPERE TALOSSA LAUANTAINA 10.12.2016
Yhdistyksemme ”naisjaosto” oli loihtinut hienoa luonnonläheistä tavaraa myyjäispöytäämme.
Kauniiden ja maukkaiden myytävien kauppaamisen
ohella keskusteltiin vilkkaasti Eteläpuiston tilanteesta paikallaolijoiden kanssa. Kaikki olivat puiston säästämisen kannalla.
Lämmin kiitos asiakkaillemme ja asiastamme kiinnostuneille!
ETELÄPUISTO KESKUSTELUTILAISUUS 5.10.2016
Työväenmuseo Werstaan auditoriossa veti salin täyteen!
Kiitos kaikille mukana olijoille.
Lue Aamulehden kirjoitus 24.5.2016 Uutiset // A7:
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampere-saa-oppineilta-kritiikkia-etelapuisto-hankkeesta-viranomaisilla-on-ylimielisyytta/Avoin keskustelutilaisuus teemalla KAUPUNKILAISTEN OIKEUS PUISTOIHIN PIDETTIIN 23.5.2016
Yhdistyksen kannanotto kaupungille Eteläpuiston kaavaluonnoksista A ja B. [21.4.2016]
Kansainvälisen ideakilpailun ”sitovana” mitoitustavoitteena oli 1 300 - 1 800 asukasta. Jaetulle ykkössijalle valittiin ehdotus Seelake, jonka kilpailuohjelman selvästi ylittävä mitoitus oli 2 255 asukasta. Palkintolautakunta esitti asuinkerrosalan vähentämistä jatkosuunnittelussa. Tovatt-arkkitehtien seuraavan version mitoitus kuitenkin kasvoi 2 900 asukkaaseen.
Nyt jatkoon hyväksyttyjen vaihtoehtojen mitoitus on tästä hieman laskenut; vaihtoehto A 2 500 asukasta ja vaihtoehto B 2 300 asukasta. Molemmat kuitenkin ylittävät vielä alkuperäisen Seelake-ratkaisun mitoituksen.
Ei siis pidä paikkaansa, että kerrosalat ovat pienentyneet suunnittelukilpailun lähtökohdista. Molemmat ylittävät voittaneen Seelake-ehdotuksen mitoituksen, ja suunnittelun lähtökohtana olleen kilpailuohjelman maksimimitoituksen vieläpä erittäin reippaasti. Lähtökohtaan nähden asuinkerrosalaa ei ole vähennetty vaan lisätty.
Ei myöskään pidä paikkaansa ja on loogisesti mahdotonta, että vaihtoehto B sijoittuisi kilpailun perusteella valitun Seelake-vaihtoehdon ja erikseen selvitetyn Puisto-vaihtoehdon puoleen väliin.
Kyseenalainen on myös otsikon väite, että suunnitelmille haetaan idea historiasta. Jos tämä edellyttää käytännössä koko nykyisen, valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokitellun puiston hävittämistä ja uuden nykyaikaisen muotopuutarhan rakentamista sijalle, ajatus ei kovin uskottavasti perustu historiallisiin lähtökohtiin.
Tosiasia on, että molemmat nyt esillä olevat vaihtoehdot merkitsevät käytännössä kaiken olevan puuston hävittämistä Eteläpuistosta. Tämä ei käy ilmi uusilla puilla koristelluista suunnitelmakartoista eikä sitä ole haluttu kertoa. Paremmin nykyisiä arvoja kunnioittavaa vaihtoehtoa ei suunnittelun aikana ole sallittu edes vakavasti tutkia.
Otto Siippainen
arkkitehti
VALITUS TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGISESTA OSAYLEISKAAVASTA
Eläköön Eteläpuisto ry, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry sekä Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ovat jättäneet Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valituksen, joka koskee Tampereen kaupunginvaltuuston 18.1.2016 hyväksymää keskustan strategista osayleiskaavaa.
Yhdistysten näkemyksen mukaan yleiskaava on Eteläpuiston osalta voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan vastainen eikä poikkeamista maakuntakaavasta ole perusteltu asianmukaisesti. Yleiskaavamerkintöjä ja -määräyksiä Eteläpuiston ja sen lähialueen kohdalla pidetään myös liian yleispiirteisinä, tulkinnanvaraisina ja ristiriitaisina niin, ettei yleiskaava ohjaa lain tarkoittamalla tavalla asemakaavan laatimista.
Yhdistyksen näkemysten mukaan kaava ei myöskään täytä yleiskaavalle asetettuja sisältövaatimuksia niin, että siinä olisi otettu riittävästi huomioon ympäristöhaittojen vähentäminen, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
AAMULEHTI 22.8 2015. Lue Eeva Lahdensuon kirjoitus
Eteläpuiston asema kansallisessa kaupunkipuistossa kiinnostaa.
Tästä linkistä>>
Eteläpuiston asema kansallisessa kaupunkipuistossa kiinnostaa.
Tästä linkistä>>
AAMULEHTI 12.12 2015. Lue Eeva Lahdensuon kirjoitus
Mikä on Eteläpuiston ja kansallisen kaupunkipuiston tilanne nyt?
Tästä linkistä>>
Mikä on Eteläpuiston ja kansallisen kaupunkipuiston tilanne nyt?
Tästä linkistä>>
AAMULEHTI 2.1.2016. Lue Maisa Heiskasen kirjoitus
Yli innokkaat eläkeläiset ovat hankalia.
Tästä linkistä>>
Yli innokkaat eläkeläiset ovat hankalia.
Tästä linkistä>>
Eläköön Eteläpuisto ry:n muistutus Keskustan strategisesta osayleiskaavasta
jätettiin kaupungille 4.9.2015.
Lue tästä linkistä>>
jätettiin kaupungille 4.9.2015.
Lue tästä linkistä>>
Eläköön Eteläpuisto ry:n mielipide Särkänniemen alueelle laadittavan maankäytön yleissuunnitelman luonnokseen.
Lue tästä linkistä>>
Lue tästä linkistä>>
Lue Aamulehdessä julkaistuja asiantuntijanäkemyksiä.
Maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdin kirjoitus
”Eteläpuistosta uudenlainen kaupunkipuisto”. Al 3.4.2015
Seppo Auran kirjoitus
”Eteläpuisto kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon” Al 23.7.2015
Tästä linkistä>>
Maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdin kirjoitus
”Eteläpuistosta uudenlainen kaupunkipuisto”. Al 3.4.2015
Seppo Auran kirjoitus
”Eteläpuisto kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon” Al 23.7.2015
Tästä linkistä>>
Mielenkiintoinen artikkeli tiivistämisrakentamista ja sen ekologisuuden kyseenalaisuudesta.
Myytti tiiviistä ekokaupungista
– eli kertomus siitä miten ajatusharhasta tuli vallitseva totuus.
Pasi Toiviainen / TIEDETOIMITTAJA Julkaistu 31.8.2015
– eli kertomus siitä miten ajatusharhasta tuli vallitseva totuus.
Pasi Toiviainen / TIEDETOIMITTAJA Julkaistu 31.8.2015
ETELÄPUISTO ON SÄILYTETTÄVÄ
Tällä hetkellä Eteläpuistoa ollaan kaavoittamassa tehokkaan Seelake-suunnitelman mukaisesti (180 000 kem). Kaavassa jätettäisiin rantaan kapea rantareitti, mutta muu puistoalue rakennettaisiin täyteen kerrostaloja.
Eteläpuiston viheralueesta tulee kehittää viihtyisä ja toiminnallinen kaupunkipuisto. Samalla säilytetään laaja vihervyöhyke ja kävelyreitistö Tammerkosken ja Nalkalan rannoilta Eteläpuiston kautta Pyynikille. Pro Eteläpuisto –liike ei vastusta täydennysrakentamista, mutta edellyttää, että Eteläpuiston aluetta suunnitellaan sen maisemallisia arvoja kunnioittaen ja Hämeenpuiston historiallista arvoa vaalien.
kaupunkipuisto, Hemgårdin suunnitelman
osoittamalla tavalla.
Eläköön Eteläpuisto ry, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys valittivat Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä 18.1.2016, jolla valtuusto hyväksyi keskustan strategisen yleiskaavan Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 7.4.2017 kumonnut hyväksymispäätöksen Eteläpuiston osalta. Hallinto-oikeus toteaa, että osayleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten vastainen ekologisen kestävyyden, luonnonarvojen vaalimisen ja virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyyden osalta.
Päätös on kumottu valituksenalaisilta osin lainvastaisena!
Päätös on kumottu valituksenalaisilta osin lainvastaisena!